Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Musta-Pete matkalla

maanantai 26. lokakuuta 2015

Budapest - Tonavan helmi

Selailin Facebookista vanhoja valokuviani ja törmäsin kuuden vuoden takaiseen reissuuni Unkarin pääkaupungissa, Budapestissa. Kyseessä on todella upea kaupunki - miten on mahdollista etten ollut siitä vielä blogannut! Tässäpä tulee. Juttu on kuvapainotteinen johtuen siitä että aikaa on tosiaan jo tovi kulunut. 
Budapest on Prahan ohella kaunein vierailemistani kaupungeista. Erityisesti Tonavan rannan maisemat ovat upeita. Tässä Tonavan rantamaisemaa Ketjusillan kohdalta Budan linnavuorelta kuvattuna. Linnavuorelle voi nousta jalkaisin tai maksullisella köysiradalla. Itse käytimme jälkimmäistä.

Tonavan rannan komein rakennus: Unkarin parlamenttitalo.

Sankarien aukio,  unkariksi Hősök tére ja sen hallitsevien Millenium -muistomerkki - tai itse asiassa kuvaan mahtuu vain osa siitä -  joka rakennettin unkarilaisten maahantulon 1000-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1896.

Kunnia vapauden puolesta henkensä antaneille. Unkarin vuoden 1956 kansannousussa kuolleiden muistolaatta lähellä parlamenttitaloa.


Nämä kuvat on otettu kuusi vuotta sitten jolloin olimme puolisoni kanssa viettämässä 10-vuotishääpäiväämme Budapestissa. . Teemaan sopivasti löysimme varsin romanttisia maisemia kuten kuvan Kalastajalinnakkeen (sijaitsee Budan linnavuoren alueella). Kalastajalinnakkeella on ravintola jossa tilasimme vihkimisen aikaan pullollisen skumppaa ja mustalaisbändi tuli soittamaan. Osasivat soittaa mm. kappaleen "Rakastan elämää". Ihanan siirappista, eikö vaan?


Jokaisessa suurkaupungissa on isohko keskuspusto kaupunkilaisten rentoutumispaikkana. Niin Budapestissakin. Central Parkissa muuten sijaitsee mm. eläintarha, huvipuisto, kuuluisa kylpylä ja ravintoloita joten kovin luonnontilaisesta puistosta ei voi puhua.


Gellertin vuori ja sen huipulle pystytetty Vapaudenpatsas. Nimestään huolimatta patsas symbolisoi monille unkarilaisille miehitystä sillä se on pystytetty kaupungin vuonna 1944 vallanneiden puna-armeijan sotilaiden muistoksi vuonna 1947.

Tonavan rannassa sijaitsee tämäkin paikka: Budapestin suuri kauppahalli. Paljon ruoka- erityisesti vihanneskojuja ja vaatepuoteja. Joku maustepussi tuolta taisi mukaankin tarttua.


Ilta laskee Tonavalla. Tämä kuva on muistaakseni otettu jostakin alueen lukuisista laivaravintoloista Pestin puolelta jokea. Edessä oikealla näkyy Budanlinna. Kyllä näihin maisemiin voisi mieluusti palata vielä uudemman kerran.

tiistai 20. lokakuuta 2015

Vähän rosoisempi perheloma Tallinnassa

Tallinna on vastakohtien kaupunki. Sinne mahtuu  uutta ja persoonatonta toimistorakennusta...


...sekä ränsistynyttä asuintaloa odottamassa romahtamistaan, jonka jälkeen se varmaan puretaan ja aikanaan tilalle rakennetaan esim. vieressä näkyvän kaltainen tönö.

Olimme aiemmin yöpyneet Tallinnan hotelleissa ja kylpylöissä. Tällä kertaa päätimme viettää omatoimisemman loman ja ottaa huoneiston. Booking.comista löytyi kaksio sopivalla sijainnilla - eli kävelymatkan päästä keskustasta - ja halvalla hinnalla (3 vrk 155 e). Hinnan ja Booking.comiin tehtyjen aika tylyjen arvostelujen pohjalta emme odottaneet mitään luksusta muta kunhan perusasiat (wc, suihku, vuoteet ja keittiö) toimisivat niin OK meille.

No eiväthän ne ihan toimineet. Käytävässä haisi voimakkaasti tupakka ja naapurihuoneistosta kuului kova jytke mutta eivät nuo vielä niin hetkauttaneet.


Olohuone - fine. Telkkari ja suhteellisen mukavat sohvat.
Tämä! Tämän näköinen pönttö ilmestyi eteeni kun avasin kylpyhuoneen oven. Eipä muuta kuin soittoa huoneiston vuokranneet firman numeroon. Sieltä vastaa nuori nainen huonolla englannilla ja sanoo lähettävänsä reparationsmanin. Eletään siis torstai-iltaa ja kello on noin 19.30. Vartoiltuamme tunnin verran soitamme uudestaan, siis vaimo soittaa, ja ilmoittaa suhteellisen kovalla äänellä ja painokkain sanankääntein että täällä huoneistossa on kaksi aikuista ja kaksi lasta jotka eivät aio jäädä yöksi asuntoon jossa ei ole vetävää wc-pönttöä. Viesti menee perille. Meitä kehotetaan hakemaan toimiston tallelokerosta - johon saamme tunnusluvun - avain tilapäisasuntoomme ja menemään sinne. Huomenna tämä vessa kuulemma korjataan. Saapahan nähdä.


 

Pakkamme tavaramme laukkuihin ja poistumme tästä asunnosta. Taksilla toimistolle ja sieltä edelleen parin kilsan matka vanhaan kaupunkiin. Kas tässä osoite josta seuraava majapaikkamme löytyy. Ainakin ulkoisesti ero edelliseen on melkoinen.

Eikä sisältöönkään tarvitse pettyä. Kattohuoneisto Vanhassa kaupungissa. Keittiö, erillinen olohuone, iso makuuhuone ja kylppäri. Hintaluokka varmaan vähintään tuplasti edelliseen nähden (mitä emme tietenkään maksa). Kelpaa!


Aamukävely vanhassa kaupungissa, aamianen keittiössä ja sitten kävely yhdistettyyn Meri- ja ilmailumuseoon, eli Lennusadamiin. Tässäpä paikka jota suosittelen lämpimästi kaikenikäisille. Aikaa saa kulumaan monta tuntia jos museon tarjontaan tutustuu kunnolla. Tässä näkymä paikan sisältä, edessä virolainen vanha sukellusvene Lembit.

Sukellusveneeseen pääsee sisälle kokemaan ahtaan paikan kammoa.

Lembitin keittiö

...ja huussi.


Pieneksi yllätykseksi kesken museokierroksen huoneistofirmamme nainen soittaa ja tiedustelee milloin voisimme saapua tavaroinemme takaisin alkuperäiseen majapaikkaamme sillä wc on nyt kunnossa. Palattuamme Lentosatamasta pakkaamme taas laukkumme ja suuntaamme toimiston kautta Kesklinn -kaupunginosaan. WC toimii. Eihän se yhtä rivakasti vedä kuin Suomen vessat mutta toimii joten asetumme viimein aloillemme ja koetamme nautimme lomasta. Seinänaapurimmekin ovat ilmeisesti vaihtuneet, ainakaan mitään bileitä ei siellä nyt kuulu olevan.

Huoneistossa on useita veikeitä pikkuyksityiskohtia, kuten tämä josta on vissiin joskus voinut säätää ilmastointia. Huoneistossa on isot, koko seinän levyisen ikkunat mikä tekee siitä varmaan kesäisin hyvin kuuman. Onneksi nyt ei ole kesä joten ilman ilmastointiakin pärjää.

Ravintolasuositus: majoituspaikastamme noin kilsan päässä sijainneessa Solaris Keskuksessa on ihan kelvollinen intialainen ravintola.


Kahvilasuositus. Osoitteessa Tartu Maantee 24 sijaitsee kissakahvila Nurri. Kissaihmisinä halusimme käydä tuon kokemassa ja söpöjähän nuo olivat. Jos et ole kissaihminen tai aiot vain pistäytyä nopeasti, en suosittele astumaan paikkaan sisälle. Paikassa nimittäin peritään sisäänpääsymaksu, joka on 5 euroa per aikuinen ja hintataso on normikahvilaa kalliimpi. Toki paikan ylläpitokin on varmasti tavallista kahvilaa kalliimpaa.



Tallinnan ohjelmaame kuului myös aamupäivä vanhassa kaupungissa sijainneessa Kalev Spassa. Se on muuten siitä erinomainen paikka, että aktiviteetteja riittää niin kuntoliikkujille (on sali + täysimittaiset kilpauima-altaat) kuin niillekin jotka haluavat vain lillua. On saunoja, porealtaita ja terapia-allasta sekä  kolme erilaista vesiliukumäkeä.

Shoppailun yritystäkin oli. Kävimme  mm. Kristine Keskuksessa jossa päivittelimme Tallinnan kovaa hintatasoa ja ihmettelimme, miten sikäläisellä palkkatasolla voi siellä elää.

Lauantaina takaisin Suomeen Baltic Queenilla, mikä oli virhe. Olisi kannattanut mennä aikaisemmalla, kahdessa tunnissa kulkevalla aluksella. Tämä kun oli ilmeisesti jonkinlainen risteilypaatti ja täynnä suomalaisia känniurpoja. Selvin päin ja lasten kanssa aika raskas kolme ja puolituntinen.

****

Tänään tuli huoneistofirmasta sähköpostiin iloinen viesti kera palautelomakkeen. Tällä kertaa jopa täytin sellaisen ja annoin kohtuullisen kriittisen palautteen.