Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Musta-Pete matkalla

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Gaudin ja Miron jäljillä (Barcelona 2/2)

Gaudin kierros aloitettiin Barcelonan tunnetuimmalta maamerkiltä - Sagrada Familialta. Tämä hämmästyttävä kirkkorakennelma on nyt ollut työn alla vuodesta 1882 ja sen rakennustyöt ovat edelleen kesken.
Ihmettelimme Sagrada Familiaa eri puolilta, mutta sisälle emme yrittäneet. Minullehan jonottaminen on epämiellyttävimpiä asioita mitä tiedän.

Sagrada Familialta jatkoimme metrolla Diagonalin asemalle ja sieltä etelään päin Passeid de Graciaa pitkin, jonka varrelta löytyivät seuraavat ihmeteltävät rakennuskokonaisuudet.

Casa Mila (kuvassa alla) on niinikään Gaudin suunnittelema rakennus, joka rakennettiin Eixamplen kaupunginosaan vuosina 1905-1907. Rakennuksessa on erikoinen aaltomainen julkisivu. Casa Mila kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, mutta omana aikanaan sitä ei arvostettu vaan aikalaiset antoivat sille pilkallisen kutsumanimen Casa Pedrera (suomeksi Kivilouhos).
Casa Mila
Eteenpäin hienostobulevardi Passeig de Graciaa ja muutaman sadan metrin päästä tulee vastaan seuraava Gaudin suunnittelema rakennus - Casa Battlo (1904-1906). Sen on sanottu kuvaavan Katalonian suojelupyhimystä Pyhää Yrjänää ja lohikäärmettä.


Passeig de Gracia -kadun varressa oli vielä yksi erikoinen rakennelma, Illa de Discoria (suomeksi eripuraisuuden kortteli), jonka Casa Lleo Morerasta on alla oleva kuva. Sivuhuomio: Eixamplen jugendalue on Barcelonan hienointa ja samalla kalleinta aluetta, mikä tarkan euron liikkujan on syytä huomioida, jos haluaa rakennusten hämmästelyn lomassa pistäytyä jonnekin tapakselle ja lasilliselle.

Casa Lleo Morera

Seuraavana aamuna jatkoimme Antoni Gaudin elämäntyön ihmettelyä suuntaamalla Park Güelliin, Eixamplen ylärinteellä olevalle puistomaiselle alueelle, joka sekin oli Gaudin kunnianhimoisia hankkeita.

Kuljimme ylös rinteen päälle, josta avautui upeat näköalat Barcelonan kaupunkiin ja poikkesimme Gaudin asunnolla (Casa Museum Gaudi). Park Güell on aurinkoisena päivänä erinomainen paikka nautiskella virvokkeita ja katsella Gaudin rakennuksia sekä näkymiä kaupunkiin ja merelle.

Casa Museum Gaudi

Park Güell

Park Güell
Montjuic on kukkulasta ja sitä ympäröivistä puutarhoista, museoista ja urheilualueista koostuva laaja vapaa-ajanviettoalue. Suuntasimme siellä ensimmäisenä Joan Miro Museoon (Fundacio Joan Miro). Miro oĺi katalonialainen surrealisti, jonka teoksista joko vaikuttuu tai siten ei. Itse kuulun realistisemman taiteen ystävänä jälkimmäiseen kategoriaan.
Blogin pitäjä Fundacio Joan Mirossa.










Miron museolta kävelimme eteenpäin kasvitieteellisen puutarhan kautta Olympiastadionille, joka toimi vuoden 1992 kesäkisojen päänäyttämönä. Stadionin suunnalle kävellessä meinasimme joutui juoksijaruuhkan jalkoihin. Alueella järjestettiin ilmeisesti jokin sikäläinen City Maraton, koska osuimme kadulle juuri heidän lähtönsä jälkeisillä minuuteilla.

Juoksijalauman läpi päästyämme saavuimme Olympiastadionin portille. Siellä kohtasimme ainoan epäilemäni huijausyrityksen kun kaksi nuorehkoa naista yritti huonolla englannilla saada meiltä allekirjoitusta johonkin "adressiin". Olin lukenut että tuo on tyypillinen tapa: toinen kiinnittää huomiosi ja toinen tutkii samalla taskusi. Adressi näytti ja kuulosti niin epämääräiseltä että olen aika varma kyseessä olleen huijaus. No, itsehän olen maasta ja paikasta riippumatta aina tyly ohikulkija kaikenmoisia feisaaajia ja adressipellejä kohtaan joten nuokaan eivät päässeet temppujaan yrittämään.

Olympiastadionin edustalta startannut juoksijaporukka

Kurkistus sivuportilta Olympiastadionille
Montjuicin reunalla sijaitsee Barcelonan maailmannäyttelyyn rakennettu Poble Espanyol, espanjalainen kylä jossa on rakennuksia ja niissä turistikrääsää myyviä puoteja Espanjan eri alueilta. Tässä "kylän" keskusaukio Plaza Mayor.

Jaana Poble Espanyolin kujalla.

Viimeiset Barcelonan kuvat on Palau Nacionalin edustalla sijainneelta Font Magicalta (suomeksi Taikalähde). Saavuimme Font Magicalle sillä hetkellä kun se valaistaan monenkirjavasti (lauantai-iltana klo 21) Queenin Barcelonan soidessa taustalla. Valaistus on kymmenisen minuuttia kestävä spektaakkeli joka on ilman muuta näkemisen arvoinen. Tässä kolme kuvaa kyseisestä tilaisuudesta, joihin päätän Barcelonan matkakertomukseni. Hieno kaupunki, kannatti ehdottomasti käydä!




0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu