Union für's Leben

Vaikka pidän itseäni henkisesti Wessinä tunnen suurempaa sympatiaa idän Union Berliniä (koko nimi 1. Fußballclub Union Berlin e. V.) kuin Länsi-Berliinin Hertha BSC:ta kohtaan. Ei minulla sinänsä ole mitään jälkimmäistäkään vastaan, Hertha nyt vain on Unioniin verrattuna vähän HMV eli hajuton, mauton ja väritön.

Union on noussut eräänlaiseen kulttimaineeseen nimenomaan DDR-taustansa takia. Noilta ajoilta juontuu, että Unionfanit pitävät edelleen vihollisenaan - eivät Herthaa - vaan BFC Dynamo Berliniä. Dynamo oli DDR:n aikana kyttäysorganisaatio STASI:n seura ja valtiokoneiston lemmikki, joka, yllätys yllätys, hallitsi Itä-Saksan pääsarjaa mennen tullen. Tuosta Dynamo/Union -vihanpidosta seurasi, että Union Berlin nousi myös tietynlaiseksi protestijoukkueeksi: sitä kannattivat ne jotka käyttäytyivät muillakin tavoin vallitsevan järjestelmän kannalta epäsovinnaisesti.

Union pelaa kotiottelunsa Stadion An der Alten Förstereilla, joka rakennettiin 1920-luvulla. Stadion oli pahasti rapistunut ja vaati perusteellisen remontin jotta Union saattoi nousta 2.Bundesliigaan. Seuralla ei riittänyt rahaa stadionin uudistamiseen, joten sen kannattajat toteuttivat kunnostuksen talkootyönä. Alten Försterei on todella tiivistunnelmainen stadion, ei vähiten sen takia että jopa noin 70 prosenttia stadionin katsomotilasta on seisomakatsomopaikkoja.

Kuvassa blogin pitäjä ja muovituopillinen Berliner Klindliä. Olutta myydään stadionilla saksalaiseen tapaan myös katsomoon. Pantilliseen tuoppiin saa täytettä olutsäiliö selässään katsomossa kuljeskelevilta myyjiltä. Yhden futismatsin läpivieminen vaatii Saksassa suuret määrät olutta. Siitä huolimatta örveltämiseen ei juurikaan törmää. Saksa on kulttuurimaa mitä olueen ja sen juomiseen tulee. Toki ns. korkean riskin otteluissa, joita Unionin kohdalla ovat ottelut muita entisen DDR:n joukkueita (lähinnä Dresdeniä ja Leipzigiä) vastaan on huomioitu oluenmyynnissä siten, että stadionilla on tarjolla vain laimeampaa, kakkosoluen vahvuista juomaa.


Union Berlinistä ja ennen kaikkea seuran kannattajista on vast`ikään tehty tämän tekstin otsikon niminen dokumenttielokuva jonka traileri näyttää tältä. Dokumentti on pyörinyt leffateattereissa ja on vast`ikään tullut myyntiin myös kaupoissa. Seuran hymni on Nina Hagenin mahtipontinen Eisern Union joka yhteislauluna Alten Förstereilla ei taatusti jätä ketään kylmäksi.

Unionin kotistadion An der Alten Försterei sijaitsee Köpenickin kaupunginosassa noin puolen tunnin juna- eli S-Bahn-matkan päässä Zoologisches Gartenilta. Mikäli käy Unionin pelissä suosittelen ehdottomasti tutustumista Köpenickin vanhaan kaupunkiin ennen tai jälkeen pelin. Köpenick on ollut joskus oma kaupunki ja se on iältään vanhempi kuin varsinainen Berliini. Esimerkiksi lauantaina hyvä kombo on suunnata aamiaisbrunssille Cafe Köpenickiin ennen matsia. Siellä voi esimerkiksi käydä tutustumassa Hohenzollernien 1600-luvulla rakenuttamaan Köpenickin linnaan Ylläpuolella olevan kuvan rakennus on Altstadt Köpenickissä sijaitseva raatihuone.

Vasemmalla Köpenickin S-Bahn -asema. Matsin jälkeen ei kannata pitää mitään kiirettä junaan sillä sinne hoidetaan kohtalaisen kokoisen mellakkapoliisiarmeijan saattelemana ensin vieraskannattajat. Näin ainakin silloin kun olen itse ollut paikalla. Ja mihinkäs sieltä kiirehtimään. Unionhenkisiä jatkopaikkoja piisaa.